Musta tienpinta kimaltelee -elokuvakäsikirjoituksen synty

Vuoden 2008 keväällä sain vahvan tunteen siitä, että minun pitäisi kirjoittaa elokuvakäsikirjoitus ja yrittää tehdä siitä elokuva. Olin juuri ollut silminnäkijänä tilanteessa, missä parikymppinen mies saapui autolla yökerhon eteen ja ampui ensin kaksi laukausta auton sisältä kiväärillä ja nousi sen jälkeen kadulle ja jatkoi ihmisten ampumista käsiaseella. Lopulta ampuja surmasi itsensä.

Tapahtumahetkellä ja muutama päivä sen jälkeen, tilannetta oli edelleen vaikea käsittää. Todellisuus teki siitä epätodellista. Ihmisen kohdatessa jotain mitä on vaikea heti hyväksyä, menee hetki prosessoidessa, uskoako kokemaansa vai ei. Muistan ajatelleeni, kun pakenin ammuskelua että mitä oikein pakenen, ei tämä voi olla todellista. Eräs ystäväni joka silloin oli tapahtumapaikalla kanssani, jähmettyi paikoilleen eikä kyennyt liikkumaan ennen kuin käskin hänetkin suojautumaan.

Muistan elävästi kuinka menin aamuyöllä äitini kotiin, missä hän nukkui miehensä kanssa. Herätin äitini ja totesin hänelle mitä oli juuri tapahtunut. Sillä hetkellä, herätessään siihen että hänen poikansa ilmoittaa nähneensä kolmen ihmisen kuolleen silmiensä eteen, hän kykeni vain ihmettelemään maailman menoa. Aamulla äitini tuli halaamaan minua ja keskustelimme asiasta. Huomasin hänen nyt olevan hiukan poissa tolaltaan siitä mahdollisuudesta, että hän olisi saattanut menettää viime yönä poikansa ampumavälikohtauksen aikana hänen nukkuessaan.

Matkalla Rovaniemeltä takaisin kotiini Tornioon ajattelin myös niitä ihmisiä jotka olivat menettäneet läheisiään ammuskelussa. Kuolleet olivat joidenkin läheisiä ja mietin, kuinka vaikeaa heidän oli selvitä menetyksestään. Väkivalta oli vaikuttanut vahvasti myös niihin, joihin se ei kohdistunut suoraan. Tilanteen kääntöpuolena oli ihmisten lähentyminen – muistutus siitä, kuinka tärkeitä läheiset ihmiset meille kaikille ovat. Minä ja ystäväni olimme jakaneet yhdessä tilanteen joka tulisi olemaan ainutlaatuista välillämme.

Kotiin päästyäni minulla oli mielikuva siitä millaisen käsikirjoituksen aiheestani haluaisin tehdä. Painuin lähes suoraan koneelleni hahmottelemaan ensimmäistä versiota synopsiksesta ja edessä tulisi olemaan yli kahden vuoden käsikirjoitus ja kehittelyjakso ylä – ja alamäkineen.